Kun kohtaat opaskoirankäyttäjän

Eräs opaskoirankäyttäjäkonkari on kertonut, kuinka pitää suhtautua näkövammaiseen. Hän sanoi, että paras tapa suhtautua on olla suhtautumatta. Opaskoirankäyttäjät, niinkuin muutkin näkövammaiset ovat tasaveroisia näkevien kanssa, eikä heihin tarvitse mitenkään erityisesti suhtautua. Joskus he tarvitsevat näkeviltä apua, mikä on tietenkin luonnollista.

Kun opaskoirankäyttäjä näyttää olevan eksyksissä tai muuten epätietoinen esimerkiksi kadunylityksen ajankohdasta, on avun tarjoaminen tarpeen. Avun antaminen tapahtuu kysymällä koirankäyttäjältä, tarvitseeko hän apua. Missään tapauksessa ei pidä puhutella koiraa eikä muutenkaan puuttua sen työskentelyyn.

Opaskoira ei ymmärrä liikennevaloja eikä se osaa varoa liikennettä. Ylitysajankohdan määrittelee koirankäyttäjä kuulonsa avulla. Hän kuuntelee liikennettä ja arvioi valojen vaihtumisen liikenteen mukaan silloin kun käytössä ei ole jalankulkusummereita. Kohtelias tapa kanssakulkijalta on ilmoittaa koirankäyttäjälle, kun katu on vapaa ylitystä varten.

Kun opaskoira on valjaissa, se on silloin töissä eikä sitä saa häiritä. Varsinkin nuoren koiran työ häiriintyy jopa katselusta. Missään tapauksessa opaskoiralle ei pidä antaa syötävää ulkopuolisen toimesta.